Olemme tällä vuosikymmenellä eläneet epävarmoja aikoja: korona, sodat jne. Juuri isojen vastoinkäymisten vuoksi tarvitsemme entistä enemmän inspiroivia tarinoita. Millainen sitten olisi inspiroiva tarina?
Ihmiselämää hyvin tunteva ymmärtää sen, kuinka haavoittuvaa se on. Hyvin voivassa ja turvatussa elämässä helposti oma haavoittuvuus ja kuolevaisuus unohtuu. Syntyy illuusio omasta tuhoutumattomuudesta.
Yksi suurimmista juhlista on ovella. Joulu ei jätä ainakaan kaikkia kylmäksi.
Sinulle lienee ehkä tuttuja sellaiset sadut kuin Pekka ja susi tai Kilpikonna ja skorpioni. Ovatko nämä tarinat mielestäsi totta vai tarua? Ehkä parempi kysymys olisi se, ovatko ne totta vai jotain epätotta? Uskallan nimittäin väittää, että Sadut – samoin kuin ehkä tarutkin – voivat joskus olla mitä suurimmassa määrin totta.
Tämä blogi sai innoituksensa, kun ystäväni Samuli Sorjonen lähetti minulle Jani Kaaron kirjoituksen "Entä oletko kuullut muskelikristillisyydestä?" Kaaron ansiokkaasta artikkelista käy ilmi, että 1800-luvun lopulla, kun moderni kehonrakennus oli muotoutumassa, esiintyi mm. Briteissä ja Jenkeissä mielenkiintoinen ilmiö: muskelikristillisyys. Se oli...